Pidä rossipohja kuivana – ehkäise homeongelmat ennen kuin ne alkavat

Tuulettuvan rossipohjan kuivanapito

Rossipohjan kosteudenhallinta

Rossipohjan kosteudenhallinta on tärkein keino ehkäistä homeongelmat ja turvata alapohjan rakenteet. Liiallinen kosteus tuulettuvassa rossipohjassa voi johtaa vakaviin vaurioihin, mutta oikein toteutettu ilmankuivaus pitää alapohjan kuivana ympäri vuoden. Kuivajäähdytys toimittaa sopivan sorptiokuivaimen ja huolehtii asennuksesta – tai ohjeistaa sinut onnistumaan myös omatoimisessa asennuksessa.

Tuulettuvan rossipohjan kosteus – riskit ja oikea kuivaus

Toimimaton tuulettuva alapohja (rossipohja) on valitettavan yleinen. Meillä on siihen
kustannustehokas ja toimiva ratkaisu: alapohjan kuivaus sorptiokuivaimella
mitoitettuna kohteeseesi.

Onko kosteasta alapohjasta haittaa? Kyllä.

  • Lahovauriot puussa: Puurakenteiden heikkeneminen, pahimmillaan kannatuksen pettäminen.
  • Korroosio metalliosissa: Esim. viemärikannakkeiden ja muiden metalliosien ruostuminen.
  • Homekasvu: Kun suhteellinen kosteus pysyy pitkään korkeana (tyypillisesti RH > 75–80 %; joillakin orgaanisilla pinnoilla riski voi alkaa noin 70 %:ssa pitkään jatkuessa), home lähtee kasvuun.
  • Kosteuden siirtyminen rakenteisiin: Alapohjan kosteus voi levitä lattia- ja seinärakenteisiin.
  • Sisäilman heikkeneminen: Alipaine voi vetää alapohjasta hajuja ja mikrobeja sisätiloihin.

Miten ongelma korjataan?

  • Hallittu kuivaus: Sorptiokuivain ohjauksella pitää rossipohjan kosteuden hallinnassa ympäri vuoden.
  • Tavoitetaso: Kosteus pidetään turvallisella alueella (esim. noin 60–65 % RH, kohteesta ja vuodenajasta riippuen). Kun kosteus pysyy hallinnassa, home jää horrostilaan eikä lisäänny.
  • Seuranta: Hygrostaatti ja mittaukset varmistavat tasaiset olosuhteet ilman vedon tunnetta.

Olemme tehneet alapohjien kuivauksia ja kosteudenhallintaa Suomessa jo vuodesta 2007 – kokemuksella tiedämme, mikä ratkaisu toimii käytännössä.
DST-sorptiokuivaimen asennus rossipohjaan pitää alapohjan kuivana ympäri vuoden

Pyydä maksuton kuivainmitoitus alapohjaasi

DST-menetelmän hyödyt tuulettuvassa rossipohjassa:

  • Kuivat rakenteet
  • Home siirtyy horrostilaan, eikä aiheuta uhkaa terveydelle
  • Vähentää lämpöhäviöitä lattioissa radikaalisti
  • Lämpimämmät lattiapinnat vähentävät vedontunnetta
  • Ei putkien jäätymisriskiä
  • Ei enää tuuletusluukkujen avaamista ja sulkemista
DST-menetelmän hyödyt rossipohjassa

Asiakaskokemus – Alapohjan kuivanapito Pihlajavedeltä

“Kuivaus alkoi näkyä heti – kosteus laski parissa kuukaudessa 92 % ➝ 67 % ja pysyy tasaisena ilman hajuhaittoja.
Talvella lattia tuntuu myös lämpimämmältä.”

– Tommi Urtti, omakotitalo 1950-luvulta

Asiakastarina: Omakotitalon alapohja kuivattiin turvalliselle tasolle – Porvoo

“Kuivainsysteemi on toiminut erinomaisesti. Kosteuslukemat on saatu tavoitetasolle ja alapohja pysyy kuivana.
Asennus ja jälkiseuranta hoituivat sovitusti.”

– Minna Kuusio, omakotitalo 1993

Asiakastarina – 100m² alapohjakuivaus itseasennettuna

“Kesäkosteus tiivistyi laudoitukseen. Käynnistimme kuivauksen: RH pysyy 60–65 % ja lämpö 10–15 °C ympäri vuoden.
Alapohja kuivui noin 2–3 viikossa ja olosuhteet ovat nyt hallinnassa. Asennus ja käyttöönotto onnistuivat ohjeilla.”

-Omakotitalo  2002

Tuulettuvia rossipohjia on Suomessa rakennettu pitkään. Hyvien kokemusten pohjalta rakenne otettiin myöhemmin käyttöön “parannettuna” versiona, mutta nykyistä rakennetta ei voi verrata alkuperäiseen esikuvaansa.

Nykyisissä rossipohjissa on kolme ratkaisevaa eroa vanhaan: lämmöneristyskyky on moninkertainen, rakenne ei ole hygroskooppinen ja tuuletusta ei ohjata vuodenaikojen mukaan.

Kun rakenne poikkeaa näin olennaisesti alkuperäisestä ja kosteustekninen tarkastelu jätettiin tekemättä käyttöönoton yhteydessä, ei ole yllätys, että kosteusteknisiä ongelmia on ilmennyt runsaasti.

Alapohjan tuuletuksen seuraus

Ongelmia aiheuttaa usein rossipohjan huolimaton rakentaminen: salaojitusta ei tehdä tai se on puutteellinen, kapillaarikatko voi puuttua kokonaan tai rakennusjätteitä ei poisteta.

Merkittävin syy kosteusongelmiin liittyy kuitenkin Suomen ilmasto-olosuhteisiin. Homekasvuston syntyyn on kaksi päätekijää.

1. Keväinen lämmin ja kostea ilmavirtaus

Keväällä toukokuussa maahan tuleva lämmin ja kostea ilmavirtaus aiheuttaa kylmiin rossipohjarakenteisiin kondenssia. Kun pinnalla on vesipisaroita 4–6 vuorokautta, alkavat ilmassa kulkeutuvat homesienien itiöt muodostaa itiöemää.

Kun itiöemä on muodostunut, se ei kuole vaikka olosuhteet muuttuisivat epäedullisiksi. Se jää lepotilaan ja aktivoituu heti, kun olosuhteet ovat jälleen otolliset. Tämä ongelma korostuu, jos tuuletusaukot ovat talvella auki, rakenteet ovat massiivisia ja rakennuksen pinta-ala on suuri.

2. Ulkoilman korkea kosteuspitoisuus

Toinen homehtumisen syy on pitkäaikainen kosteusrasitus, joka johtuu ulkoilman korkeasta absoluuttisesta kosteudesta. Heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun ulkoilman vesisisältö on suurimman osan vuorokaudesta yli 10 g/kg.

Kun rossipohjan lämpötila on noin +15 ºC, suhteellinen kosteus nousee yli 90 %:iin. Tutkimusten mukaan jo neljän viikon rasitus näissä olosuhteissa voi synnyttää uuden homekasvuston täysin terveeseen rakenteeseen.

rossipohja

Lisääntyessään homeitiöt aiheuttavat ihmisille haitallisia toxiineja

Näin rossipohjan kosteusongelmat korjataan sorptiokuivaimella

Yli 15 vuoden kokemuksella voimme kertoa, että alapohjan ilmankuivaaminen
tarkoitukseen sopivalla sorptiokuivaimella on varmin ja turvallisin menetelmä.

Miksi sorptiokuivain on ainoa toimiva ratkaisu?

Alapohjan lämpötila on usein niin alhainen, ettei tavallinen kondenssikuivain toimi.
Sorptiokuivain sen sijaan saavuttaa riittävän alhaisen suhteellisen kosteuden kaikissa olosuhteissa.

Turvallinen kosteus on noin 55 % RH, erityisesti saneerauskohteissa, joissa kasvustoa jo esiintyy.
Kuivaus ei tapa hometta, mutta se jää horrostilaan eikä enää tuota hajoamistuotteita tai itiöitä.

Ilmankuivaajan asennus käytännössä

Ilmankuivaaja voidaan asentaa tekniseen tilaan tai kylmään varastoon, josta on helppo tehdä kanavoinnit alapohjaan.
Jos sopivaa tilaa ei löydy, laite voidaan asentaa myös alapohjaan, mutta tällöin suodattimien vaihto ja toiminnan seuranta on huomioitava tarkemmin.

Tukkeutunut suodatin pienentää kuivaustehoa ja lopulta laite ei kuivaa lainkaan.

Kuivaimen toimintaperiaate

  • Ilma imetään kuivaimen läpi, jossa kosteus sitoutuu roottoriin.
  • Kuivattu ilma johdetaan kanavien kautta alapohjaan.
  • Regenerointi-ilma siirtää kosteuden ulos rakennuksesta.
  • Hygrostaatti käynnistää ja pysäyttää laitteen automaattisesti, kun asetettu kosteusraja saavutetaan.

Lisähyödyt ja säästöt

  • Talvella ei synny tuuletuksesta aiheutuvia ongelmia (kylmät rakenteet, putkien jäätyminen).
  • Alapohjan lämpötila pysyy usein yli +10 °C ja lattiat tuntuvat lämpimämmiltä.
  • Vedontunne vähenee ja asumismukavuus paranee.
  • Lämpöhäviöt pienenevät, mikä voi säästää energiaa.

Edellä kuvattu menetelmä soveltuu yhtä hyvin uudisrakentamiseen kuin saneerauksiin.
Rakennustyyppi ei rajoita käyttöä – menetelmä toimii niin omakotitaloissa, kerrostaloissa kuin julkisissa rakennuksissa.

– Pentti Rytkönen

kuivain alapohjaan

DST-menetelmä pitää huolta alapohjan kosteudesta automaattisesti

rossipohjan kuivanapito

Mittaus on tehty RS-Sensit-laitteilla. Ennen DST-kuivaimen asennusta
rossipohjan suhteellinen kosteus pysyi vaarallisen korkeana (punainen/keltainen alue).
Kuivaimen käyttöönoton jälkeen käyrä laskee vihreälle alueelle ja pysyy
turvallisesti hallittuna ympäri vuoden.

  • RS-Sensit tarjoaa jatkuvan seurannan ja luotettavat arvot (RH, lämpötila).
  • DST-kuivain pitää kosteuden tavoitealueella ilman manuaalista säätöä.
  • Mahdollisuus hälytyksiin, jos kosteus nousee yli rajan.

Kuivajäähdytys toimittaa ja asentaa RS-Sensit-mittaukset seurantaa varten.

Akaan koulun alapohjan kuivaimen asennuksen jälkeen kosteus pysyy kurissa

Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan kesä–lokakuussa 2007 ulkoilmassa oli
2371 tuntia, jolloin absoluuttinen kosteus ylitti 7 g/kg.
Kun tällainen ilma johdetaan alapohjaan, jonka lämpötila on vain 10–15 °C,
suhteellinen kosteus nousee helposti 90–95 % tasolle.

Tämä selittää, miksi pelkkä tuuletus ei kuivata rossipohjaa, vaan voi päinvastoin
lisätä kosteusrasitusta. Hallittu kuivaus on ainoa varma tapa pitää olosuhteet
turvallisella tasolla ympäri vuoden.

kosteus alapohjassa

Milloin rossipohjan tuuletusluukut avataan ja suljetaan?

Perinteisesti luukut avattiin toukokuun alussa ja suljettiin, kun puissa oli täysi lehti. Tuuletus toimi vanhoissa taloissa paremmin, koska alapohjat olivat lämpimämpiä ja hengittävämpiä. Nykyisin ilmasto on kosteampi ja rakenteet eristävämpiä, jolloin pelkkä luukkujen avaaminen ei usein riitä pitämään alapohjaa kuivana.

Voiko rossipohjaa tuulettaa talvella?

Talvi-ilma on kuivaa ja voi poistaa kosteutta alapohjasta. Ongelmana on, että liiallinen tuuletus jäähdyttää rakenteet ja voi jäädyttää vesiputket. Tämän vuoksi jatkuvaa talvituuletusta ei suositella ilman erillistä kosteudenhallintaa.

Miksi alapohja on kostea vaikka tuuletus toimii?

Kesällä ulkoilman absoluuttinen kosteus on usein niin korkea, että viileässä alapohjassa suhteellinen kosteus nousee yli 90 %. Tämä tapahtuu erityisesti heinä–elokuussa. Tuuletus ei tällöin kuivata vaan päinvastoin lisää kosteusrasitusta.

Miksi rossipohjassa haisee maakellari?

Maakellarin haju johtuu kosteuden ja mikrobien yhteisvaikutuksesta. Kun alapohjan suhteellinen kosteus pysyy pitkään korkealla, mikrobit ja homeet alkavat kasvaa rakenteissa ja maaperässä. Haju kulkeutuu helposti sisäilmaan etenkin alipaineisissa taloissa.

Miten voin ehkäistä homeongelman rossipohjassa?

Seuraa alapohjan kosteutta esimerkiksi kosteusmittarilla. Varmista, että maaperä ei päästä ylimääräistä kosteutta (salaojat, kapillaarikatko). Jos kosteus nousee liian korkealle, tarvitaan lisätoimenpiteitä kuten sorptiokuivain, joka pitää kosteuden hallitusti turvallisella tasolla.

Miksi alapohja toimii paremmin vanhoissa taloissa?

Vanhoissa taloissa alapohja pysyi kuivempana, koska rakenteet olivat hengittäviä ja hukkalämpöä pääsi alapohjaan. Lisäksi leivinuunit ja muut lämpölähteet pitivät alapohjaa lämpimämpänä. Uudet talot ovat paremmin eristettyjä, jolloin alapohja jää viileämmäksi ja alttiimmaksi kosteudelle.

Kannattaako rossipohjaa tuulettaa kesällä?

Kuumina ja kosteina kesäpäivinä tuuletus voi lisätä kosteusrasitusta, koska lämmin ulkoilma sisältää paljon vesihöyryä. Kun ilma jäähtyy alapohjassa, suhteellinen kosteus voi nousta vaarallisen korkeaksi. Siksi pelkkä kesätuuletus ei ole varma ratkaisu.

Voiko rossipohjaan asentaa tuuletusputkia tai puhaltimia?

Joissakin kohteissa koneellinen tuuletusputki voi auttaa, mutta usein se tuo sisään kosteaa ulkoilmaa ja pahentaa ongelmaa. Turvallisempi ratkaisu on ohjattu kuivaus, jossa kosteutta poistetaan eikä lisätä.

Miten tiedän onko rossipohjani liian kostea?

Luotettavin tapa on mitata kosteutta. Jos suhteellinen kosteus pysyy yli 75–80 % pitkään, homeen riski kasvaa. Joillakin pinnoilla kasvu voi alkaa jo 70 % tasolla, jos olosuhde jatkuu viikkoja.

Mitä tapahtuu jos rossipohjaa ei huolla?

Kosteus voi johtaa lahovaurioihin, metalliosien korroosioon, homekasvuun ja sisäilman pilaantumiseen. Pahimmillaan kantavat rakenteet voivat heiketä ja korjauskustannukset kasvaa huomattavasti.

Täytä lomake alta – saat meiltä arvion, mikä kuivainratkaisu sopii juuri sinun rossipohjaasi. Saat ehdotuksen nopeasti ja ilman sitoumuksia.

Soita