Ei toimiva alapohja tai rossipohja on nykyään yleistä. Meillä on siihen kustannustehokkaita ratkaisuja. Tuulettuvaan alapohjaan on toimivia ratkaisuja ja me tarjoamme niitä.
Alapohja on kostea…Onko siitä haittaa? Kyllä. Alapohjan kostumisesta voi aiheutua?
- Lahoutuvaa puurakennetta: Puurakenteisissa alapohjissa jopa kannatuksen heikkenemistä.
- Korroosioitumista: Esim. Viemärin kannatukset ja muut metalliosat.
- Homeitiöipesäkkeiden synty: 70RH suhteellinen ilmankosteus muutaman päivän, riittää homekasvun alkamiseen.
- Seinärakenteiden tai lattian kostumiseen ja homehtumiseen: Jos alapohjan kosteus pääsee lattia ja seinärakenteisiin, kasvaa home suoraan sisätiloihin
Täytä alla oleva lomake ja tiedustele sinulle sopivaa kuivainta:
Kuivaimen valinta
Alapohjan mitoitus on tärkeää oikean kuivaimen valinnassa.
Selvitä mikä kuivain alapohjaasi sopii täältä.
DST-menetelmän hyödyt tuulettuvassa rossipohjassa:
- Kuivat rakenteet
- Home siirtyy horrostilaan, eikä aiheuta uhkaa terveydelle
- Vähentää lämpöhäviötä lattioissa radikaalisti
- Lämpimämmät lattiapinnat vähentää vedontunnetta
- Ei putkien jäätymisriskiä
- Ei enää tuuletusluukkujen avaamista ja sulkemista
Kysy rohkeasti lisää, ratkaisemme rossiopohjien eli alapohjien kosteusongelmat ammattitaidolla:
Yhteydenottolomake
Alapohjan tuulettamisen riskit ja niiden hallinta
Alapohjan (rossipohjan) tuulettamisen riskit ja niiden hallinta
Selvitä mikä kuivain alapohjaasi sopii nopealla lomakkeella.
Tuulettuvia ryömintätilaisia alapohjia on Suomessa tehty kauan. Hyvien kokemusten perusteella otettiin rakenne ”parannettuna” käyttöön, mutta silti nykyaikaista tuulettuvan alapohjan rakennetta ei voi verrata alkuperäiseen esikuvaansa.
Nykyisessä rakenteessa on kolme hyvin ratkaisevaa eroavaisuutta esikuvaansa verrattuna: lämmöneristyskyky on moninkertainen, rakenne ei ole hygroskooppinen eikä tuuletusta ohjata vuodenaikojen mukaan.
Kun rakenne poikkeaa näin olennaisesti alkuperäisestä ja rakenteen kosteustekninen tarkastelu laiminlyötiin ennen rakenteen käyttöönottoa, ei liene yllätys, että kosteusteknisiä ongelmia on ollut varsin runsaasti.
Miten homehtuvat alapohjat syntyvät?
Miten homehtuvat alapohjat syntyvät?
Ongelmia aiheuttaa alapohjien huolimaton rakentaminen mm. salaojitusta ei tehdä tai se on puutteellinen, kapillaarikatko voi puuttua kokonaan tai rakennusjätteitä ei poisteta ja niin edelleen.
Pääasiallisin syy kosteusongelmiin tulee kuitenkin meidän maantieteellisestä sijainnistamme johtuvista ilmasto-olosuhteista. Homekasvuston syntyyn on kaksi syytä. Toinen on keväällä toukokuussa maahaan tuleva lämmin kostea ilmavirtaus, joka aiheuttaa vielä varsin kylmänä oleviin alapohja rakenteisiin kondenssin.
Kun alapohja rakenteiden pinnalla on vesipisaroita 4-6 vuorokautta, alkavat pinnoilla jo olevat ja ilmassa kulkeutuvat homesienien itiöt muodostaa itiöemää.
Kun itiöemä on muodostunut, se ei kuole vaikka kasvuolosuhteet muuttuisivat epäedullisiksi, vaan se on lepotilassa jos kasvuolosuhteet ovat epäedulliset. Kasvu alkaa jälleen välittömästi, kun olosuhteet muuttuvat sopiviksi. Tämä ongelma korostuu kun tuuletusaukot ovat talven auki, rakenteet ovat massiivisia ja rakennuksen pinta-ala on suuri.
Toinen homehtumisen syy on alapohja rakenteiden pitkäaikainen kosteusrasite, mikä aiheutuu ulkoilman varsin korkeasta absoluuttisesta kosteudesta. Heinäkuun puolesta välistä aina elokuun loppupuolelle on ulkoilman vesisisältö suurimman ajan vuorokaudesta yli 10 g/kg, mikä tarkoittaa, että kun alapohjan lämpötila on noin +15 ºC on alapohjassa yli 90 % suhteellinen kosteus. Tutkimusten mukaan jo 4 viikon rasite näissä olosuhteissa aiheuttaa uuden homekasvuston syntymisen aivan terveeseen rakenteeseen.
Miten korjataan ?
Miten korjataan ?
Yli 15 vuoden käyttökokemuksella voin kertoa, että alapohjan ilmankuivaaminen tarkoitukseen sopivalla ilmankuivaajalla on paras ja varmin menetelmä.
Tähän käyttöön sopivat ainoastaan sorptiotekniikkaan perustuvatrossipohjan kuivausratkaisuilmankuivaajat, koska alapohjan lämpötila on niin alhainen etteivät muut kuivausmenetelmät saavuta riittävän alhaista suhteellista kosteutta.
Turvallinen kosteus on 55%RH varsinkin saneerauskohteissa, joissa orgaaninen kasvustoa jo esiintyy. Kuivaus ei tapa kasvustoa, mutta se jää lepotilaan eikä enää tuota hajoamistuotteita tai itiöitä. Ilmankuivausjärjestelmä on varsin yksinkertainen.
Ilmankuivaaja asennetaan tekniseen tilaan tai kylmään varastoon josta on helppo tehdä kanavoinnit alapohjaan. Jos sopivaa tilaa ei löydy, voidaan ilmankuivaaja asentaa myös alapohjaan, mutta suodattimien vaihto ja muu toiminnan seuranta on silloin huomioitava tarkemmin. Tukkeutunut suodatin pienentää kuivaustehoa ja lopulta laite ei kuivaa laisinkaan.
Ilmankuivaaja imee ilman yhdestä pisteestä ja kuljettaa sen kuivaajan läpi. Ilmassa oleva kosteus sitoutuu roottoriin ja kuivailma johdetaan kanavan kautta alapohjaan. Ilmankuivarossipohjan tuuletus kartempajalle otetaan ulkoa pieni ilmamäärä, elvytysilma (regenerointi-ilma), johon alapohjasta roottoriin sitoutunut kosteus siirretään ja puhalletaan tämä märkä ilma takaisin ulos. Alapohjaan asennettu hygrostaatti käynnistää ja pysäyttää koneen kun haluttu kosteus on saavutettu.
Kuivailmakanavaksi soveltuu normaali kierresaumakanava eikä sitä tarvitse eristää. Regenerointi-ilmakanavina voidaan käyttää myös kierresaumakanavaa, mutta se on yleensä syytä eristää.
Tällä tavalla toteutettuna saadaan kaikissa olosuhteissa toimiva ja turvallinen alapohja rakenne.
Samalla poistuvat talvella tuuletuksesta syntyvät ongelmat (kylmät rakenteet, putkistojen jäätyminen ym.). Koska alapohja on suljettu ulkoilmasta, on alapohjan ilman lämpötila myös talviaikana useimmiten yli +10 ºC, eikä putkistojen jäätymisriskiä ole. Myös lattiaveto vähenee korkeammista pintalämpötiloista johtuen ja asumisviihtyvyys paranee.
Lisäksi alapohjan kautta johtuvat lämpöhäviöt pienenenevät merkittävästi. Edellä kuvattu menetelmä soveltuu käytettäväksi saneerauskohteissa kuin uudisrakentamisessa. Eikä rakennustyypit rajoita käyttöä. Rakennus voi olla omakotitalo tai suuri julkinen tai teollinen rakennus, perusratkaisuna menetelmä on aina sama.
Pentti Rytkönen
DST-ratkaisu rossipohjassa
DST-ratkaisu rossipohjassa
- Pitää alapohjan kohteuden ehdottoman hallittuna
- Luo homeelle toimimattoman elinympäristön
- Pitää lattian lämpimämpänä
- Toimii automaattisesti ja itsenäisesti vain tarvittaessa
Tuulettuva alapohja ja sen RISKIT ja niiden hallinta
Tuulettuva alapohja ja sen RISKIT ja niiden hallinta
Oletko miettinyt ilmastonmuutoksen merkitystä alapohjasi kannalta?
Oletko Sinäkin aina miettinyt talosi “kissan luukkujen” merkitystä?
Pelkäätkö terveytesi puolesta?
Mietihän..loppuelämä työkyvyttömänä homevaurion takia.. Lapset jatkuvasti kipeenä ja pois koulusta. Koulumenestys loppuu ja työttömyys seuraa koko perhettäsi.
Tai toisinaan unohdat niiden merkityksen… Väärinä aikoina tuulettaminen aiheuttaa suuren riskin talon rakenteille. Lopputuloksena on kosteuden kertyminen alapohjan rakenteisiin.
Kun kosteus pääsee rakenteisiin, se saa aikaan mikrobi- ja homevaurioita. Ei hätää. Meillä on ratkaisu Sinunkin alapohjaan. Soita Miikka K. tai Raine K. luoksesi ilmaiselle käynnille. Räätälöidään juuri Sinun alapohjalle oikea ratkaisu.
Me Suomen Kuivajäähdytyksellä olemme tehneet 15 vuotta töitä terveiden alapohjien eteen menestyksellä.
Asiakaskertomus: “Enhän minä tiennyt, mitä ne “kissan luukut” talossani olivat. Pidin niitä kiinni, enkä ikinä ajatellut koko asiaa. Aloin olemaan jatkuvasti kipeä. Flunssakierteet eivät loppuneet, päänsärkyä, huimausta… Epäiltiin jopa syöpää. Lopulta naapurini totesi “kannattaisi varmaan Sinunkin tehdä tarkastus alapohjaasi”.
Kutsuin paikalle paikallisen yrittäjän mittaamaan home- ja mikrobiluvut. Ne olivat todella korkeat. Onnekseni sain pitää terveyteni. Otin heti yhteyttä Suomen Kuivajäähdytykseen ja miehet tulivat hoitamaan tuuletuksen tähän päivään. En voisi enempää olla kiitollinen.” Pirjo 56-vuotta.
Tuulettuvan alapohjan huolto-ohje ja vaihtoehtoratkaisu
Tuulettuvan alapohjan huolto-ohje ja vaihtoehtoratkaisu. Näin vältät homehtumisen ja pidät “rossipohjasi” terveenä .
Huollon laiminlyönti aiheuttaa riskin talosi perustalle ja sisätilan hengitysilmaan. Alapohjan ilma pääsee helposti sekoittumaan sisäilmaan varsinkin ilmastoidussa talossa, missä ilmanvaihto säädetään aina alipaineiseksi.
Tässä ohjeessa perehdymme seuraaviin aiheisiin:
- Miksi tuuletetaan?
- Milloin tuuletusta tulee välttää?
- Käytännön toimenpiteet ja ohjeet
- Huolettoman vaihtoehtoratkaisun
Mikä on siis kyse?
Talossasi on tuulettuva pohja, mutta et välttämättä ole kiinnostunut sen hoitamisesta, sehän on vaan talosi perusta. Ymmärrämme, sillä näin ajattelee suuri osa talon omistajista.
RH = sulhteellinen kosteus ja AH = absoluuttinen kosteus
RH (relative humidity) eli suhteellinen kosteus, kertoo kuinka paljon vettä on ilmassa suhteutettuna, paljonko ilmaan mahtuu vettä.
Esim. jos lasissa on puolet vettä=50%
15℃ ilma 50%RH pitää sisällään vettä: n.5g/kg (absoluuttista kosteutta)
30℃ ilma 50%RH pitää sisällään vettä: n.13g/kg (absoluuttista kosteutta)
Kosteusmäärään vaikuttaa vesihöyryn osapaine.
Käytännössä, jos on sama suhteellinen kosteus:
Mitä lämpimämpi ilma=sitä enemmän ilmassa on vettä.
Miksi alapohjaa pitää huoltaa?
Pohjan huolto on aina talokohtainen. Talon omistajan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota tuulettuvan alapohjan hoitoon. Väärin huollettu alapohja kostuu ja homehtuu.
Koska maaperästä vapautuu kosteutta, se on saatava poistettua jollain keinolla. Siksi keksittiin alapohjan (rossipohjan) tuuletus. Tuuletuksen tarkoituksena on päästää kosteus pois alapohjasta ulkoilmaan, ja tiettyinä vuodenaikoina se on lähes toimiva ratkaisu. Tuulettamalla oikeaoppisesti on mahdollista pitää alapohja suhteellisen kuivana.
Jos alapohjaan on päässyt jo homeitiöitä kasvamaan, on tuulettamalla jo mahdotonta saada pidettyä tilannetta aisoissa. Horrostilassa oleva homeitiö herää jo pienemmässä kosteudessa, kuin mitä se tarvitsee lisääntymiseen.
Miksi alapohja toimii paremmin vanhoissa rakennuksissa?
Uudemmissa ja vanhemmissa rakenteissa on rakenteellisia eroja:
- Uuden talon lämmöneristys on moninkertainen
- Vanhassa talossa rakenne on paljon hengittävämpi
- Leivinuunit lämmittivät alapohjaa
Nykyrakenteissa alapohjaan ei päästetä hukkalämpöä, joten se pysyy viileänä.
Kun lämmin ja kostea ilma kesäaikaan sekoittuu viileään alapohjaan, suhteellinen kosteus nousee (lue aikaisempi RH=Suhteellinen kosteus).
Suhteellinen kosteus nousee, mitä enemmän ulkoilmaa ajetaan sisään.
Tämän vuoksi koneellinen lisätuuletus aiheuttaa monissa alapohjissa todella märät olosuhteet.
Miten oikeaoppinen tuuletus tehdään?
Vanha kansa tiesi, että alapohjan tuuletusventtiilit “kissanluukut” avattiin äitienpäivänä toukokuun alussa ja suljettiin, kun puissa on täysi lehti (toukokuun lopussa). Tämä ilmoitti, että ilmankosteus on noussut jo niin korkeaksi, että alapohjaa ei voi enää ulkoilmalla kuivattaa. Seuraava tuuletusjakso pidettiin ennen pakkasia myöhäis-syksynä. Muina aikoina luukut pidettiin kiinni.
Nykyään tämä on hieman vaikeampaa, varsinkin jos talvi on hyvin leuto. Tällöin ei ulkoilma ole riittävän kuivaa, ja kosteus ei alapohjasta höyrysty tuuletusilmaan (vesihöyryn osapaine).
Kuivauksen onnistuminen on täysin kiinni tuuletusilman kuivuudesta. Ulkoilmalla tuuletusta ei voi suositella nykypäivänä toimivaksi ratkaisuksi.
Alapohjan kuivanapito ympärivuotisesti “DST-menetelmä”
Meillä on kokemusta alapohjan kuivanapidosta yli 20-vuoden ajalta. Voimme kertoa, että alapohjan kuivanapito oikeanlaisella ilmankuivaimella ja kosteusanturilla on toimivin ja helpoin tapa.
Alapohjan kuivaimeksi ei kuitenkaan sovellu tavalliset kondensio-rakennuskuivaimet viileän ilman ja jäätymisvaaran takia. Ainoa vaihtoehto on käyttää olosuhteisiin sopivia sorptiokuivaimia.
Suositeltavat kosteusrajat ovat 50%RH-60%RH riippuen rakennuksesta.
Matalampi kosteusraja on suositeltavaa, jos rakenteissa on syntynyt jo näkyvää hometta.
Alhainen kosteus ajaa homeen horrostilaan, jossa se ei aiheuta ilmateitse toksiineja.
Kosteus on pidettävä alhaalla, jotta homeitiöt eivät pääse heräämään.
Ilmankuivaaja asennetaan joko sisälle rakennukseen tai alapohjaan lähelle kulkuaukkoa.
Kuivaimesta tehdään iv-kanavointi. Kuivaimen voi asentaa myös itse, ja kanavoinnin kanssa autamme mielellämme.
Ratkaisussa suljetaan kissanluukut pysyvästi ja ilmanvaihdosta huolehtii kuivain automaattisesti. Kuivaimeen kytkettävä hygrostaatti (ilmankosteusanturi) haistelee kosteutta, ja kosteuden noustessa yli säädetyn rajan (riippuen alapohjan tilasta) 50-65%RH. Alkaa kuivain poistamaan kosteutta itsenäisesti, kunnes raja on taas saavutettu.
Yllättävä lisähyöty
Kuivainratkaisussa on myös bonuspuolia. Alapohja ei talvella päästä kylmää pakkasilmaa alapohjaan tuuletusventtiilien mukana. Lämpötila pysyy +10℃ lämpötilassa ja pitää samalla lattiapinnat lämpimämpinä ja lisää asumisviihtyvyyttä. Putkistojen jäätymisriski myös poistuu.
Joidenkin laskelmien mukaan on todettu kuivainratkaisun olevan tästä syystä jopa energiaa säästävä ratkaisu, ainakin jossain tapauksissa.
Sovellus sopii uudis-ja saneerauskohteisiin riippumatta kiinteistön koosta.
Kuivaimia asennetaan pienistä mökeistä suuriin teollisuusrakennuksien alapohjiin.
DST-menetelmän hyödyt alapohjassa:
- Kuivat rakenteet
- Home siirtyy horrostilaan, eikä aiheuta uhkaa terveydelle
- Vähentää lämpöhäviötä lattioissa radikaalisti
- Lämpimämmät lattiapinnat vähentää vedontunnetta
- Ei putkien jäätymisriskiä
- Ei enää tuuletusluukkujen avaamista ja sulkemista
Kysy meiltä ratkaisu talon alapohjan ongelmiin. Me ratkaisemme rossipohjan ongelmat ja teemme talostasi terveen ja halitsemme kosteutta, jotta sinä voit keskittyä olemiseen. Tiedämme mikä on oikea ilmamäärä alapohjaan, osaamme suunnitella oikeanlaisen kuivaimen rossipohjaasi ja tiedämme tarkalleen miten voimme pitää kosteuden pois talon alapohjasta.
Lisätietoa alapohjasta:
Alapohjan kuivaimen valinta
Alapohjaasi kunnollisen kuivaimen oikea valinta on meille tärkeä asia, joten tarvitsemme talostasi ja sen alapohjasta muutamia tarkentavia tietoja.
Valitse seuraavista